Levillä pakkasta 6 astetta, 12 rinnettä 45:stä auki ja luonnonlunta noin 40 cm. Aurinko laski 11.12.2011 klo 12.30 ja nousee jälleen 1.1.2012 klo 12.21. Näkymä Levin huipulta klo 00.00.Hyvää Uutta Vuotta!
Venäjän kuuluisin kuoro, Venäjän valtion akateeminen kuoro, esiintyi eilen illalla Helsingin Savoy-teatterissa. Tämä oli kuoron ensimmäinen esitys Suomessa.
Mutta kuoro nousi maineeseen jo sata vuotta sitten kun se esiintyi Moskovassa. Kuoron loistava esitys, laulajain mestarillinen laulutaidon taso ja kansanlaulujen vilpittömyys tekivät syvällisen vaikutuksen sen ajan mestareihin ja yleisöön.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kuoro on esiintynyt yli 40 maassa. Se tekee tunnetuksi venäläisiä kansanlauluja, - musiikkia ja -tansseja sekä vaalii Venäjän rikkaita kulttuuriperinteitä. Kuoro täytti 100 vuotta maaliskuussa, mutta siihen kuuluvan 55 lahjakkaan taiteilijan keski-ikä on vain 19 vuotta!
Kuoron 100-vuotisjuhlakonsertissa Savoy-teatterissa kuultiin sadan vuoden ikivihreitä – kuten ”Vain aromaata ympärillä”, ”Ei ole ilta vielä tullut”, ”Alas Volgan virtaa” ja nähtiin Venäjän 16 alueen väestön kansantansseja.
Latvian pääkaupunki Riian historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen (Daugavan) rannalla noin kymmenen kilometrin päässä Itämerestä. Asukkaita kaupungissa on reilut 709 000, josta 42 % ovat kansallisuudeltaan latvialaisia ja 41 % venäläisiä. Vanha Riika ja sen historialliset, keskiaikaista tunnelmaa henkivät korttelit ovat kaupungin tärkein nähtävyys. 
Vanhan Riian ympärille levittäytyvällä puistojen ja bulevardien alueella sijaitsee Vapauden muistomerkki. Se pystytettiin vuonna 1935 itsenäisen Latvian kunniaksi. Vapauden muistomerkin huipulla näemme vapaudenjumalatar Mildan, joka kannattelee päänsä yläpuolella kolmea tähteä. Muistomerkin juurella on veistosryhmiä, jotka kuvaavat arvoja: työtä, kansan vahvuutta, henkistä voimaa, vapautta ja perhettä.
Kaksi sotilasta seisoo päiväsaikaan, klo 9 – 18, kunniavartiossa patsaan edessä. Sotilaiden välissä, patsaan jalustalla on usein kukkia.
Näin joulun alla Vanhan Riian joulutori Tuomiokirkon aukiolla on avoinna päivisin. Torilla on myynnissä mm. paikallisia herkkuja ja käsitöitä sekä matkaajia mukavasti lämmittävää Glühweinia
Merellisen ilmaston takia Riian talvet ovat suhteellisen lämpimiä. Suojapäivät eivät ole harvinaisia ja talven keskilämpötila tammikuussa pyörii 2–3 pakkasasteen kulmilla. Matalimmat talvikuukausina mitatut keskimääräiset lämpötilat ovat 6 pakkasasteen korvilla.
Kesät ovat verrattain pilvisiä ja viileitä. Heinäkuu on Riian lämpimin kuukausi 18 asteen keskimääräisellä lämpötilalla ja 22 asteen korkeimpien mitattujen lämpötilojen keskiarvolla.
Latvia itsenäistyi vuonna 1991 ja Euroopan Unioniin maa liittyi vuonna 2004. Riian ystävyyskaupunki Suomessa on Pori.
Ollaan ihmisiksi -työryhmän ja Savoy-teatterin yhteisessä produktiossa Ollaan ihmisiksi – Juicea muistellen maamme eturivin artistit ja näyttelijä-laulajat esittivät Juicen tuttuja ja tuntemattomiakin kappaleita, kuten Viidestoista yö, Marilyn, Erkki Twistaa ja Musta aurinko nousee.Ollaan ihmisiksi -esitys maalasi kuvan Juicesta kansakunnan ajattelijana, herkkänä lyyrikkona, romantikkona ja myös rankkana ravistelijana.
Esityksen yllätysvieraana/laulajana Savoy-teatterin näyttämöllä nähtiin myös Porvoosta tuttu Remu.
Tästä yhteistyöstä saatiin viime viikolla nautti Savoy-teatterissa, kun Pelle ja jousibändi astuivat estraadille.Konsertissa kuultiin keväällä ilmestyneen Halki ajan ja rakkauden -levyn musiikkia, joka koostuu Pellen klassikoista mm. Moottoritie on kuuma, Olen kaunis, Juokse villi lapsi, Hyvää yötä maailma ja Nuoret sankarit sekä muutamista uusista kappaleista, kuten Talveksi puita ja Rakkauden karavaani.
Kerrassaan mainio konsertti! Hyvä mökkinaapuri!!!
Vuosien varrella on tullut savustettua niin mökkiä, taloa kuin saunaakin. Uutena aluevaltauksena tänä syksynä on kuvioon tullut kalan savustaminen.
Muutit meille talvella 1991. Matkustit isännän kyydissä Hiacen etupenkillä pienessä pahvilaatikossa. Matkatavaran sinulla oli pussillinen kissanhiekkaa.Opit kuitenkin nopeasti varomaan pihalla vapaana olevia koiria. Ja yhtä nopeasti opit myös sen, ettei koirilla ollut asiaa taloon, joten keikistelit usein koirien kiusaksi ovensuussa.
Kissaksi olit hyvin sosiaalinen ja rohkea. Olit aina ensimmäisten joukossa ottamassa vastaan tuttuja ja tuntemattomia vieraita. Kahvipöytäkeskusteluihinkin osallistuit innolla. Puhumattakaan arjen askarteista ja koirien kouluttamaisesta.
Nuorempana olit erityisen kiinnostunut pentujen tatuoinnista. Kun Tuohilammen Taija ja Seija tulivat meille tatuoimaan pentuja, olit aina valmiina valitsemaan tatuointinumeroita ja -kirjaimia Taijan ”lelulaatikosta”. Tarkkailit terävänä, miten pennut suhtautivat toimenpiteisiin ja jälkeenpäin, kun juotiin kahvit, istuit aina Seijan sylissä maistelemassa pöydän antimia.
Läppärin näppis oli myös sinulle tuttu makuualusta. Vuosien varrella ehdittiin yhdessä tehdä monta koiralehteä.
Myös vanhempana jaksoit innostua uusista asioista. Kun muutama vuosi sitten kiinnostuin astangajoogasta, sinäkin osallistuit kotiharjoituksiin. Aurinkotervehdyksien venytykset taisivat sujua sinulta paljon paremmin kuin minulta...
Sinun aikanasi koiria on tullut ja mennyt, mutta sinä olet ollut ”pysyvä”. Mutta elokuussa voimiasi alkoivat ehtyä ja liikkuminen rajoittui olohuoneen, keittiön ja makuhuoneen väliin. Nukuit yhä enemmän ja ruoka ei enää maistunut.
Osallistuit kuitenkin viime metreihin asti isännän kanssa polttopuiden tekoon ja kanssani puutarhatöihin. Edellisenä päivänä tehtiin yhdessä kivihommia pihalla ja seuraavana päivänä, 15.9.2011, sinut nukutettiin tutun eläinlääkärin luona ikiuneen.
Jomppa-rakas, tulet ikuisesti elämään muistoissamme.
Taivaskero on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallastuntureiden korkein laki, joka nousee 807 metriä merenpinnan yläpuolelle. Taivaskerolla sytytettiin olymppiatuli vuonna 1952, josta on muistona kivinen laatta tunturin huipulla.
Tänään huipun maisemat jäivät sakean sumun takia valitettavasti näkemättä, mutta pääsiväthän matkaajat Chili-koiran johdolla vaeltamaan lumisella polulla. Ensilumi oli nimittäin satanut Pallastuntureiden huipuille.
Ensilumi sataa Lapin tuntureilla yleensä jo elo-syyskuussa. Vaikka tänään satoikin räntää Keimiötunturin huipulla, lämpötila on pysynyt plussan puolella.
Huipulla tuulee ja räntä sataa. Niin ainakin tänään kävi, kun matkaajat kiipesivät polkua pitkin ylös Keimiötunturin huipulle. Esitteiden mukaan huipulta avautuu upeat maisemat
Pola-koiran iloksi polku huipulle kulki poroaitauksessa. Mutta Polan harmiksi tällä reissulla ei törmätty yhteenkään poroon.
Huipulta avautuva kaunis maisema on kuulemma ikuistettu postimerkkiin ja lukuisiin postikortteihin.
Tänään matkaajat lähtivät Chili-koiran johdolla Metsärakasta vaellusreittiä pitkin eturinteiden kautta kävelysiltaa pitkin kohti kisakeskuksen ala-asemaa.
Onneksi Levtunturi monine rinteineen ja siirtymäreitteineen on tullut matkaajille tutuksi laskettulun ja lautailun kautta.
Opasteita kun vaan ei oikein tahdo löytyä vaellusreittien risteyksistä...
Tiesitkö, että meloen ja koskia laskien pääsee Kilpisjärveltä Perämerelle jokireittiä pitkin. Noin 500 km:n jokireitin ylin osa, Könkämäeno, saa alkunsa Kilpisjärvestä 473 m korkeudesta ja se laskee Käsivarren tunturiylänköä pitkin noin 90 km:n matkalla 142 m.
Tänään matkaajat laskivat kumilautalla osan tuosta reitistä: Harrinivasta Märkäkorvan kosken läpi. Kuuden kilometrin matka taittui mukavati meloen. Matkalla oli pari nivaa ja neljä koskea. Pudotusta yhteensä 24 metriä.