24 huhtikuuta 2014

Tähtitieteellinen kevät


Tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäivän tasauspäivästä, joka on noin maaliskuun 21. päivä. Silloin päivä ja yö ovat samankestoiset kaikkialla maapalloa. Kevättä kestää 93 vuorokautta, ja se päättyy kesäpäivän seisaukseen 21. kesäkuuta juhannuksen tuntumassa. Silloin on meillä päivä pisimmillään ja yö lyhyimmillään.

Tänään aurinko nousi Muoniossa klo 4.56 ja laskee klo 21.54. Päivän pituus huimat 16 h 58 min. Eikä olla vielä puolessa välissä kevättä.

Keimiöniemen kalapirtit – kulttuurinähtävyys Jerisjärven kenttärannalla

Keimiöniemen kalapirtit sijaitsevat kalaisan Jerisjärven rannalla. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, ja sen kala-apajilla on käyty Etelä-Suomea myöten pyytämässa siikaa ja muikkua. Muinaisten pirkkalaisten 1500-luvulla rakentamia ja käyttämiä kalapirttejä oli paitsi Keimiöniemessä, myös eräissä Jerisjärven saarissa, kuten Tulkinsaaressa.
Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotisen sodan loppuvaiheessa v. 1592 paloi suurin osa silloisista kalapirteistä. Keimiöniemen kenttärannan nykyiset pirtit on rakennettu vanhojen pirkkalaisten aikanaan pystyttämien pirttien paikalle. Pirttien seinillä on vanhoja puumerkkejä ja piirroksia kävijöistä mm. tutkimusmatkaaja italialainen Giuseppe Acerbi ja Skjöldebrand matkatessaan Torniojokilaaksossa kävivät Jerisjärvellä 1799 ja meloivat Jerisjokea ylös Muonioon.
Kun järven selältä tullaan, näyttää kenttäranta pienine pirtteineen hyvinkin muinaisaikaiselta. Pirttejä täydentävät ulut, verkkojen ja nuottien kuivaustelineet. Nimitys kenttärannasta tulee sanasta ”kenttäintyä”, joka tarkoittaa viljelemätöntä maata, joka nurmettuu eli kenttäintyy.
Kalakentät ovat parhaimmillaan osoitus paikallisesta elävästä perinteestä: kalapirtit ovat edelleen tärkeä osa muoniolaista vuodenkiertoa ja apajapaikat ahkerassa käytössä. 

Aamulla aikaisin voi kohdata rannalla verkoilta saapuvan kalastajan ja mahdollisesti ostaa tuoretta puhtaan veden kalaa. Nykyistä käyttäjäkuntaa ovat paikalliset maanomistajat, jatka kalastavat – osa elannokseen, osa omaksi ilokseen ja totuttuna osana perinteitä. Koska kalapirtit ovat yksityisomistuksessa, niihin ei pääse sisälle.

Kalapirtit ovat yksi Suomen seitsemästä ihmeestä ja siten alueellisesti merkittävä kulttuurinähtävyys.
Ja tämä huussi ehdottomasti alueen komein.

Näin kalapirteistä kerrotaan Muonion kunnan verkkosivuilla.

21 huhtikuuta 2014

Tunturihiihtoa Levin takamaastossa

Sirkan kylässä harrastettiin tunturihiihtoa jo 1930-luvulla. Kertomusten mukaan täällä pidettiin hiihtokurssi jo vuonna 1906. Todellisen laskettelukeskuksen alkutaival alkoi ensimmäisen hissin rakentamisesta Levitunturin rinteeseen. 

Maaliskuussa vuonna 1964 hissi avattiin ja pian sen jälkeen pidettiin laskettelukisat. Pääsiäisvieraita oli rinteessä silloisen rinnetoiminnan mittakaavan mukaan runsaasti.
Myös tänä pääsiäisenä Levin rinteeet täyttyivät pääsiäisvieraista. Mutta onneksi hoidettujen rinteiden ulkopuolella oli runsaasti tilaa.

13 huhtikuuta 2014

Touhu-Tiina muutti taloon

Touhu-Tiina on ohut ja älykäs robotti, joka ohjekirjan mukaan sopii oivallisesti huonekalujen alustojen imurointiin. Se imuroi pölyä, nukkaa ja karvaa lattialta sivuharjojensa ja tehokkaan imujärjestelmän avulla.

Touhu-Tiinan poukkoilevista liikkeistä huolimatta, valmistajan mukaan, robotin imurointimenetelmä on järjestelmällinen kolmen imurointikuvion yhdistelmä. Ensin mennään suoraan, sitten tehdään pienet spiralit, jonka jälkeen mennään pitkin seiniä...

11 huhtikuuta 2014

Pahkat ovat arvokkaita luonnonoikkuja

Pahkat ovat kalliita epämuodostumia, jotka saattavat johtua hormonaalisesta kasvuhäiriöstä. Ei voida varmaksi sanoa, mistä puiden pahkat johtuvat. Runkoon tulevan pahkan saattaa yhtä hyvin aiheuttaa sieni. Yleensä pahkat kasvavat puiden tyveen ja toisinaan ne kasvavat merkittävän kokoisiksi. 
Pahka on kysyttyä tavaraa. Kädentaiturit vääntävät siitä tuolia, pöydänjalkaa, peilinkarmia, kippoja ja tietysti kuksia. 
Käyttöastian materiaaliksi kelpaa vain koivupahka.