23 toukokuuta 2011

Lintujen pesimärauha


Kaikki lintulajit nauttivat lain suojaa Suomessa toukokuun alusta lähtien.

Pesintä on käynnistynyt monilla vesilinnuilla ja varpuslinnuilla. BirdLife Suomi muistuttaa mediatiedotteessaan, että pesimäaikana kaikkien lajien häirintä tai tappaminen on kielletty, ellei tähän ole haettu ja myönnetty poikkeuslupaa.

Lähes kaikki lintulajimme on rauhoitettu ympäri vuoden luonnonsuojelulailla. Rauhoittamattomista lajeista harakka on nauttinut pesimäaikaista suojaa huhtikuun alkupäivistä lähtien. Toukokuun alusta lähtien kaikki rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko maassa, kun harmaalokin, merilokin, kesykyyhkyn, räkättirastaan ja variksen pesimäaikainen rauhoitus alkaa Pohjois-Suomessa. Muualla maassa rauhoitus on alkanut jo aiemmin keväällä. Rauhoitus jatkuu heinäkuun loppuun saakka.

Keväinen luonto houkuttelee myös monet koiranomistajat ulkoilemaan. Koiranomistajien on kuitenkin hyvä muistaa, että metsästyslain säätämä koirien kiinnipitoaika on alkanut 1. päivä maaliskuuta ja jatkuu aina 19. päivä elokuuta saakka.

Tuona aikana ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että koira on välittömästi kytkettävissä. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa kuitenkaan pitää muulloinkaan irti toisen alueella eli koira saa olla vapaana ainoastaan luvallisena aikana ja luvallisessa tarkoituksessa.

Luontoon.fi-verkkosivun mukaan erityisesti lintujen pesimisaikaan on hyvä välttää liikkumista tärkeiden pesimispaikkojen läheisyydessä. Jos lintuemo karkotetaan pesältään tai poikasten läheisyydestä, tuhoavat muut linnut nopeasti pesässä olevat munat tai rannoilla suojatta odottavat poikaset.

Jokamiesten oikeuksien mukaan saat:

  • liikkua luonnossa muualla kuin pihamaalla ja pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voisivat kulkemisesta vahingoittua
  • käyttää tilapäisesti ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen ja telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua, riittävän etäällä asumuksista
  • käyttää vierasta vesialuetta tilapäisenä ankkuroimispaikkana, mikäli siitä ei aiheudu häiriötä
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja (rauhoittamattomia) kukkia
  • kulkea, uida ja peseytyä vesistössä
  • onkia ja pilkkiä

et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä tai poikasia
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
  • häiritä kotirauhaa rantautumalla tai leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
  • roskata ympäristöä
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Luonnonsuojelujärjestöt vetoavat tänäkin keväänä metsänomistajiin, jotta nämä välttäisivät metsien hakkuita lintujen pesimäaikaan.

Hakkuiden vaikutus niin lintujen kuin muidenkin eläinten pesinnälle on tuhoisa, sanovat BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Järjestöt muistuttavat, että monien lintulajien pesinnät ovat jo pitkällä Etelä-Suomessa, ja touko-heinäkuu on kiivainta pesimiskautta koko maassa.

Järjestöt toivovat myös metsää omistavilta kunnilta periaatepäätöstä siitä, ettei niiden mailla tehdä hakkuita lintujen pesimäkaudella.

Luonnonsuojelujärjestöt toteuttivat vuonna 2000 kampanjan, jonka tavoitteena oli vähentää hakkuita kesällä lintujen pesintärauhan turvaamiseksi. Seuraavana vuoden touko-kesäkuussa puuta hakattiin 5 491 000 kuutiometriä. Viime vuoden vastaavana aikana määrä oli 8 071 000 kuutiota. Näin saimme lukea toukokuun alussa YLE Uutisten verkkosivuilta.

Vaikka tiellä liikkuvia kylläkin varoitetaan hakkuutyömaan haitoista, harva lintu osaa varoitusta huomioida pesäpaikkaa rakentaessaan...

Sienikausi korkattu

Herkullinen korvasieni avaa kesän sienisesongin. Kun käki kukkuu ja koivuissa on hiirenkorvat korvasienet nousevat hakkuuaukioille. Eli korvasienen parasta poiminta-aikaa on kevät ja alkukesä.
Korvasieni (Gyromitra esculenta) on herkullisena pidetty, käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji. Myrkyllisyydestään huolimatta korvasieni on yksi kaikkein herkullisimmista suomalaisista ruokasienistä.

Ja tänä vuonna niitä on ollut todella paljon. Isäntäväki onkin jo, mökkinaapurin iloksi, poiminut korvasieniä ämpäritolkulla...

15 toukokuuta 2011

Pesänrakentajat

Isäntäväen iloksi uuteen linnunpönttöön ovat asukkaat saapuneet.
Pönttöön viedään oksia ja muita tarpeellisia rakennustarvikkeita.Saa nähdä koska perheenlisäyksen tuloksia alkavat näkyä...

01 toukokuuta 2011

Että moottoripyöräilyä

Pääsiäisestä lähtien emäntä on pörissyt pikku Monkey Hondalla ympyrää pihalla. Vaihtaminen alkaa jo sujumaan ja seuraavaksi ohjelmassa on mäkilähtö.

Herää kysymys, onkohan moottoripyörä kutistunut talven aikana pikkumopoksi...

Hauskaa vappua!

Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi suomalaisen työn päivä. Liputtamista ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä.

Kansatieteilijä Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua.

Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä.

”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”, Lehtonen kirjoitti.