Vuonna 1957 hankittiin Rukalle ensimmäinen hiihtohissi. Hissi toimi ns. pendeliperiaattella, kun vetolaite laskijoineen oli saatu ylös, hissi pysäytettiin. Sen jälkeen ensimmäinen vetolaite matkasi alas ja toinen pari nousi ylös.Hissiradan pituus oli noin 310 metriä, josta nousua lähemmäs 200 metriä. Aikaa nousuun meni noin minuutti 20 sekuntia.
"Mutkamäenlaskua" oli kuitenkin Rukalla harrastettu jo vuodesta 1954 kerrotaan Rukan 50-veehistoriikissa.
Tänä päivänä hissejä Rukalla on yhteensä 20 ja rinteitä 30 ja suksibussi kulkee kerran tunnissa.
Samasta historiikista saadaan myös lukea miten 1950-luvulla mutkamäenlaskijat tamppasivat pitkää hikistä matkaa ylös tunturiin. Tarpeeksi tampattuaan ja laskettuaan joukko keitteli kahvit, joi mehunsa ja söi eväänsä ja suuntaisi takaisin kylälle.Jos ei ollut omaa tai kaverin kyytiä ja jos ainoa postiauto oli jo mennyt, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nykäistä reppu selkään ja heittää päivän päätteeksi reipas 30 km hiihtolenkin takaisin kotiin.
Herää kysymys: Kuinka moni nykyään valittaa, kun suksibussi on pari minuuttia myöhässä tai jos hotellilta tai kämpältä pitää kävellä 150 metriä ennen kuin pääsee hiihtohissille.
Maamme ensimmäinen laskettelurinne raivattiin kuitenkin jo vuonna 1934 Bad Grankullan maille Kauniaisiin, jossa myös pidettiin ensimmäiset mutkamäenlaskukilpailut. Siihen aikaan alaspäin tultiin kuka milläkin tyylillä - rohkeus oli ehkä paras opettaja. Suomeen mutkamäenlasku tuli Kanadasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti