Sadonkorjuun antoisaa aikaa

Hedelmät, marjat ja vihannekset palkitsevat kotitarhurin kesäisen aherruksen. Paras korjuusää on kuulemma aurinkoinen ja kuiva, mieluiten iltapäivä.

Ja näin se porkkana sieltä nousee... oikeaoppisesti iltapäivän auringossa.

Ruusunmarja – oikea terveyspommi

Tiesitkö, että ruusunmarjan sisältämää C-vitamiinia 100 grammassa on 14-kertainen määrä päivän tarpeeseen verrattuna. Siinä on paljon E-vitamiinia sekä melko paljon folaatteja ja joitain kivennäisaineita. Kuitupitoisuudeltaan ruusunmarja on ruisleivän veroinen.

Ruusunmarjaa on perinteisesti käytetty anemian, päänsäryn ja infektiotautien hoitoon. Ruusunmarjassa on runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Sitä on ruusunmarjassa saman verran kuin porkkanassa. Lykopeeni-antioksidanttia taas ruusunmarjassa on enemmän kuin tomaatissa.

Ruusunmarjoista voidaan valmistaa hilloa, sosetta, mehua, kiisseliä, kastikketta, teetä tai viiniä. Ruusunmarja sopii myös vallan hyvin jogurtin maustamiseen tai vaikkapa puolukkapuuroon.

Valtavaaran valloitus

Valtavaaran laen kautta kulkeva reitti vei tänään erämaan vaeltajat maisemien äärelle ja lintujen ihmeelliseen maailmaan.

Kuusamon korkeimpiin kuuluva vaara tarjoaa jokaiselle luonnossa liikkujalle jotakin. Monimuotoiselta alueelta löytyy upeita näköaloja, karaistuneita tunturikasveja ja harvinaisia lintuja.

Valtavaara on vanhastaan tunnettu mm. läntisen Euroopan "varmimpana" sinipyrstöpaikkana. Mutta täällä saattaa myös bongata idänuunilinnun ja pohjantikan.

Reitti johtaa Rukan eturinteistä Kuusamon korkeimmille tuntureille ja takaisin. Rukatunturin ja Valtavaaran huipuilla matkaajat saavat ihailla Kuusamon huikeita maisemia yli 490 metrin korkeudesta.

Alkumatka noudattelee Karhunkierrosreittiä. Ensimmäinen lepopaikka, Suolammin laavu, on noin kahden km mittaisen nousun puolivälissä. Laavulta vielä kilometri nousua ja tavoite on saavutettu: Valtavaaran puuton huippu on valloitettu!

Tunturin huipulta on komeat näköalat ympäröiviin maisemiin, jopa Venäjälle asti. Palovartijan majaksi rakennettu päivätupa sijaitsee aivan Valtavaaran huipulla.

 
Täältä reitti laskeutuu jyrkästi itään 200 m päässä olevalle Valtavaaralammin kotalaavulle.

Tämän jälkeen maisemat muuttuvat, reitti kiemurtelee tunturikoivikossa ja seuraa rinteen muotoja ja ohittaa pari suota. 

Ensimmäisen laitaa koristaa mahtava kallio, josta on irronnut suuria lohkareita.

Soiden jälkeen reitti laskeutuu kohti Saaruanlampea ja kaartaen niiden läheltä takaisin Karhunkierrosreitille.

Vaativimpia osuuksia reitillä ovat Valtavaaran ja Rukan rinteet, missä maastossa olevat louhikot ja suuret korkeuserot koettelevat matkaajien kuntoa.

Kilometrejä merkittyjä reittejä pitkin erämaan vaelluskoirien tassuihin kertyi seitsemän päivän ruskaretkemme aikana yhteensä 56.

Ensi vuonna ehkä sitten legendaarinen Karhunkierros!

Vuorossa Oulangan kanjoni

Pohjois-Oulankaan sijoittuva rengasreitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa, ja matkan varrella erämaan vaeltajat saavat tutustua alueen maaston muotoihin, soihin, puroihin ja näyttävään kanjoniin.

Lempeästi liplattavalla kirkasvetisellä lammella on hyvä tankata ennen sykettä kohottavia nousuja jokirinteelle kanjonin äärelle, joka muuten on reitin ehdoton kohokohta.

Reitin varrella on huimia näköalakielekkeitä. Pudotusta alas on noin viisikymmentä metriä, joten tarkkana on oltava liukkaalla polulla (selitä se Jumbo-koiralle!).

Ennen Savilampea avautuu huima näkymä yli Savilammen. Savilammen autiotupa riippusiltoineen tarjoaa erämaan vaeltajille mukavan taukopaikan.

Ylittämällä joki riippusiltaa myöten pääsee vielä ihailemaan kanjonia näköalapenkiltä. Takaisin lähtöpisteeseen palataan Karhunkierros-reittiä pitkin.

 

Matkaa tälle reissulle tuli reilut 8 km. Eikä tänäänkään nähty poroja reitin varrella, vaikka oltiinkin Lapissa.

Huomenna vuorossa on Valtavaaran valloitus!

Kiutaköngäs

 

Kiutaköngäs on noin 325 metriä pitkä koski, jossa joki ryöppyää kvartsiitti- ja dolomiittikallio seinämien välistä 13,7 metriä alaspäin runsaan 200 metrin matkalla. 

Kiutaköngästä pääsee ihailemaan aivan veden äärelle.

Kahdeksan km reitti johdattaa matkaajat tutustumaan moni-ilmeiseen Hiidenlammen kulttuuripolkuun, josta suunnataan Merenojan kotkansiipien peittämään purolehtoon. 

Matkalla Kiutakönkäälle voi ihailla Oulankajokivarren maisemia.

Päiväreitin varrella on hienoja ja vaihtelevia maisemia, mutta maasto ei ole liian vaativa.

Lopuksi matkaajat pääsevät ihailemaan Kiutakönkään kuohujen ja sen komeiden punaisten dolomiittikallioiden äärellä.

Reitin varrella on Merenojan ja Kiutakönkään tulentekopaikat ja kellari...

Riisin Rietas

 

Tämän päivän rengasreitti vei erämaan vaeltajat jälleen kerran Riisitunturille.

Riisin Rietas, 10,7 km, kiertää Riisitunturin länsipuolella Nuolivaaran kautta Riisisuon ympäri. Reitin varrella tutustutaan alueen entisaikojen luonnonniittykulttuuria.

Tunturi ja rinnesuot tulevat tutuiksi myös tällä reitillä, joka kiipeilee vaarojen rinteitä monissa kohden myös pitkoksin.

Riisin Rietas on saanut nimensä vanhasta tarinasta. Sen mukaan kuusikkoon on aikanaan tapettu mies, jonka ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetty. 

Varsinkin syksyn synkkinä öinä on sanottu miehen valittaneen surmapaikalla...

Onneksi kiersimme reitin keskellä aurinkoista päivää eikä vainajasta kulunut inahdustakaan.

Uudenlammin laavulla pidettiin ansaittu evästauko. Sama laavu toimi myös viime talvena erämaan kulkureiden eväspaikkana. Silloin paikalle saavuttiin koiravaljakoilla ja Uudenlammin suo oli jään ja lumen peittämän.

Vaikka käydään Riisitunturin huipulla, ei reitillä ole kovin jyrkkiä nousuja eikä laskuja.

Kerrassaan upeita maisemia.

Rukalla korvasienikausi jatkuu

Kuten kuvista näkyy, Rukalla korvasienikausi jatkuu.

Mainio tilaisuus kaikille kiireellisille citysienestäjille! Sienet kasvavat aivan kevyt liikenneväylän tuntumassa Rukan "ydinkeskustassa".

Oulangan kansallispuisto - ainutlaatuinen kokonaisuus

Oulangan kansallispuisto on ainutlaatuinen ja monipuolinen yhdistelmä pohjoista, eteläistä ja itäistä luontoa. Kansallispuistossa sijaitsee Kuusamon arvokkaimmat luonnonnähtävyydet: vuolaana virtaavat kosket, kanjonit, jokiuomat ja erämaiset ikimetsät.

Maisemaa hallitsevat mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen sekä pohjoisosan laajat suoalueet. Eliölajisto on rikas ja alueella viihtyvät monet uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja pinta-alaltaan se on 290 km2 ja sijaitsee Kuusamon ja Sallan kunnissa Koillismaan ylänköalueella. Idässä kansallispuisto rajoittuu valtakunnan rajaan ja vuonna 1992 perustettuun Paanajärven kansallispuistoon.

Juuman läheisyyteen sijoittuva 12 kilometrin mittainen Pieni Karhunkierros vei jälleen kerran erämaan vaeltajat koirineen Oulangan kansallispuiston eteläisimpään osaan. Reitin varrella pääsi ihastelemaan upeaa Oulangan luontoa: kuohuvia koskia, jyrkkiä kallioita ja suojaisia metsiä.

Pienen Karhunkierroksen varren eliölajisto on erikoislaatuinen ja monipuolinen johtuen osittain etelä-pohjoisrinteiden tarjoamista kasvupaikoista.

Pienellä Karhunkierroksella ei ole kiertosuuntaa määrätty, mutta reitti on helpompi kulkea myötäpäivään eli Juuma - Myllykoski - Kallioportti - Jyrävä - Myllykoski - Juuma -suuntaisesti. Silloin Kallioportin jyrkät portaat (lähes 300 rappusta) laskeudutaan alas niiden kiipeämisen sijasta.

Jyrkkä kallio puhuttelee, niin alhaalta kuin ylhäältä käsin. Kallioportti on vuosisatainen suunnistuskohde, joka johdatti lantalaisia (etelän ihmisiä) Lappia kohti.

Siilastuvan taukopaikalta voi ihailla Jyrävän alkukantaista voimaa.

Ja tulihan kuukkeli Myllykosken tulentekopaikalle poseeraamaan. Luottavainen ja utelias, eväitä norkoileva kuukkeli on sympaattinen retkikaveri, kaikki pitävät siitä. Päältä harmaa ja alta oranssinruskea, tummapäinen kuukkeli naamioituu mainiosti oksistoon, mutta linnun lennähtäessä välähtävät kauniisti punertavat siiventaipeet ja pyrstönsivut.

Vaikka kuukkeli tunnetaankin Lapin-lintuna, se on alun perin asustanut havumetsissä koko Suomessa. Sitä tavataan melko yleisenä Lapin lisäksi edelleen Pohjanmaalla ja Kainuussa. Etelässä kuukkeli tulee toimeen vain takamaiden suurissa, varttuneissa korpimetsissä.

Riippusillatkaan eivät tuottaneet vaikeuksia "ensikertalaiselle" Jumbo-koiralle. Kuten kuvasta näkyy, kuohuvan Myllykosken ylittäminen ei tuottanut ongelmia. 

Kuten aikaisempina vuosinakin on tullut todettua - tämän reitin maisemat koskineen ovat mitä upeimpia...

Ei ihmekään, että tätä reittiä mainostetaan ”Päivän patikkaelämyksenä”.