Pari vuotta sitten kierrettiin reitti lapinkoira Jumbon kanssa. Aikaa
siihen meni kuusi päivää. Kiitos vielä kerran huoltotiimille!
Tänä vuonna olikin
sitten meidän vuoro hoitaa huoltohommat.
Lähtötunnelmissa Karhunkierroksen luontokeskuksen pihalla Hautajärvellä.
Ensimmäinen tapaaminen oli iltapäivällä Oulangan luontokeskuksessa, joten ehdittiin hyvin käydä Kiutakönkäällä ennen sitä.
Kiutakönkään 325 metrin mittainen koski sijaitsee reilun kilometrin päässä luontokeskuksesta.
Lähtötunnelmissa Karhunkierroksen luontokeskuksen pihalla Hautajärvellä.
Ensimmäinen tapaaminen oli iltapäivällä Oulangan luontokeskuksessa, joten ehdittiin hyvin käydä Kiutakönkäällä ennen sitä.
Kiutakönkään 325 metrin mittainen koski sijaitsee reilun kilometrin päässä luontokeskuksesta.
Tosiasiassa Kiutaköngäs ei ole yhtenäinen putous, vaan jyrkkien koskien
sarja, jossa vesi putoaa runsaan 200 metrin matkalla yhteensä 14 metriä.
Koskessa
vesi virtaa halki rotkolaakson, jonka pohjoispuolen jyrkkä kallioseinämä hehkuu
tiilenpunaisena.
Matkaa putoukselle luontokeskukselta on noin yksi kilometri, ja sehän sopi mainiosti meidän pikkuretkeilijälle.
Seuraavan päivän ekat treffit olivat yhdeksän maissa Siilastuvan tulistelupaikalla. Matkaa kenraali Siilasvuon vuonna 1942 rakennuttamaan autiotupaan on Juuman kylästä kolme ja puoli kilometriä.
Huoltotiimi lähti tällä kertaa kuitenkin matkaan Erähotelli Basecampin pihalta, jotta pikku-Matille retkestä ei tulisi liian vaativa.
Aamiaispöytä katettu, tulet sytytetty ja ei muuta, kuin makkaraa paistamaan.
"Söit sitten kaikki...."
"Söit sitten kaikki...."
"Moi, olen retkioppaanne Matti. Matkaa Rukalle on enää reilut 20 kilometriä. Taustalla näkyy Jyrävä - yksi Suomen suurimmista vesiputouksista."
Jyrävän 9-metrinen köngäs on saanut nimensä äänestään, sillä kumean jyrinän voi erottaa jo pitkän matkan päähän.
Jyrävän, kuten Kuusamon muidenkin suurten koskien säilyminen luonnontilassa oli 1900-luvun puolivälissä veitsen terällä, kun käytiin ns. koskisota – yksi Suomen luonnonsuojelun virstanpylväistä. Tapahtumasarja lähti liikkeelle koskien jouduttua voimatalousyhtiöiden kiinnostuksen kohteeksi 1950-luvulla. Lopputuloksena kosket, muiden muassa Jyrävä ja Kiutaköngäs kuitenkin rauhoitettiin kaikelta rakentamiselta.
Aallokkokoskella on pituutta 900 metriä ja se putoaa koko matkaltaan peräti 21 metriä.
Myllykoskella pikkuretkeilijä pääsi testaamaan rohkeutensa ylittämällä kuohuvan kosken riippusiltaa pitkin.
Helppo homma, kuten kuvasta näkyy.
Saksalainen ryhmä laskemassa koskea.
Jyrävän 9-metrinen köngäs on saanut nimensä äänestään, sillä kumean jyrinän voi erottaa jo pitkän matkan päähän.
Jyrävän, kuten Kuusamon muidenkin suurten koskien säilyminen luonnontilassa oli 1900-luvun puolivälissä veitsen terällä, kun käytiin ns. koskisota – yksi Suomen luonnonsuojelun virstanpylväistä. Tapahtumasarja lähti liikkeelle koskien jouduttua voimatalousyhtiöiden kiinnostuksen kohteeksi 1950-luvulla. Lopputuloksena kosket, muiden muassa Jyrävä ja Kiutaköngäs kuitenkin rauhoitettiin kaikelta rakentamiselta.
Aallokkokoskella on pituutta 900 metriä ja se putoaa koko matkaltaan peräti 21 metriä.
Myllykoskella pikkuretkeilijä pääsi testaamaan rohkeutensa ylittämällä kuohuvan kosken riippusiltaa pitkin.
Helppo homma, kuten kuvasta näkyy.
Saksalainen ryhmä laskemassa koskea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti