Aamu alkaa alamäellä, eli reitti johdatti meidät jyrkähköön laskuun yli Hannujoen ja sieltä edelleen kohti Suastunturia.
Matkalla saimme ihailla suoniittyjä, joista ennen vanhaan niitettiin karjalle rehua.
Reitti kulki sakeassa kuusi- ja koivumetsässä aina Suaskurun kodalle asti.
Tästä alkoi armoton nousu kohti Lumikeron huippua, joka kohoaa 611 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Huipulta polku laskeutuu Lumikuruun, jossa on Näkkilän ja Kyrön paliskuntien välinen poroaita.
Tästäa reitti laskeutuu Röyninkuruun ja Montellin pienelle porokämpälle.
Pienen nousun jälkeen reitti laskeutuu Nammalakurun autio-ja varaustuvalle, missä meitä oli vastassa kolme haukkuvaa koiraa.
Valitettavasti yksi niistä kulki vapaana pihalla ilman omistajaa ja haastoi riitaa rauhaa rakastavan Jumbo-koiran kanssa.
Pienen pohdinnan jälkeen päätimme jatkaa matkaa kolmen kilometrin päässä olevalle Rihmakurun kodalle. Jospa sieltä löytyisi rauhallisempi yöpymispaikka.
Rihmakurun kodan pihapiiriltä aukesi aivan upeat maisemat ja tasainen telttapaikkakin löytyi.
Ei muuta kuin tulistelemaan ja nauttimaan Lapin yöttömästä yöstä.
Hannukurulta Rihmakurulle kertyi noin 16,5 km. Seuraavaksi päiväksi ei jäänytkään kuin vaivaiset 10 km!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti