Keimiöniemen kalapirtit – kulttuurinähtävyys Jerisjärven kenttärannalla

Keimiöniemen kalapirtit sijaitsevat kalaisan Jerisjärven rannalla. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, ja sen kala-apajilla on käyty Etelä-Suomea myöten pyytämässa siikaa ja muikkua. Muinaisten pirkkalaisten 1500-luvulla rakentamia ja käyttämiä kalapirttejä oli paitsi Keimiöniemessä, myös eräissä Jerisjärven saarissa, kuten Tulkinsaaressa.

Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotisen sodan loppuvaiheessa v. 1592 paloi suurin osa silloisista kalapirteistä. Keimiöniemen kenttärannan nykyiset pirtit on rakennettu vanhojen pirkkalaisten aikanaan pystyttämien pirttien paikalle. Pirttien seinillä on vanhoja puumerkkejä ja piirroksia kävijöistä mm. tutkimusmatkaaja italialainen Giuseppe Acerbi ja Skjöldebrand matkatessaan Torniojokilaaksossa kävivät Jerisjärvellä 1799 ja meloivat Jerisjokea ylös Muonioon.

Kun järven selältä tullaan, näyttää kenttäranta pienine pirtteineen hyvinkin muinaisaikaiselta. Pirttejä täydentävät ulut, verkkojen ja nuottien kuivaustelineet. Nimitys kenttärannasta tulee sanasta ”kenttäintyä”, joka tarkoittaa viljelemätöntä maata, joka nurmettuu eli kenttäintyy.

Kalakentät ovat parhaimmillaan osoitus paikallisesta elävästä perinteestä: kalapirtit ovat edelleen tärkeä osa muoniolaista vuodenkiertoa ja apajapaikat ahkerassa käytössä. 

Aamulla aikaisin voi kohdata rannalla verkoilta saapuvan kalastajan ja mahdollisesti ostaa tuoretta puhtaan veden kalaa. Nykyistä käyttäjäkuntaa ovat paikalliset maanomistajat, jatka kalastavat – osa elannokseen, osa omaksi ilokseen ja totuttuna osana perinteitä. Koska kalapirtit ovat yksityisomistuksessa, niihin ei pääse sisälle.

Kalapirtit ovat yksi Suomen seitsemästä ihmeestä ja siten alueellisesti merkittävä kulttuurinähtävyys.

Ja tämä huussi ehdottomasti alueen komein.

Näin kalapirteistä kerrotaan Muonion kunnan verkkosivuilla.