Haukankierros

Haukankierroksen 5,2 km pitkä luontopolku kulkee Mäntsälän monimuotoisessa metsämaastossa aivan moottoritien läheisyydessä.

Kuva Arja Ainola

Haukankierroksen maasto on vaihtelevaa, jyrkkä kallioita, suolampia ja vanhaa lehto- ja kuusimetsää.

 Kuva Arja Ainola

Haukankierroksen voi kiertää mielensä mukaan kumpaan suuntaan vain. 

Kuva Arja Ainola

Reitin alku- ja päätepisteenä toimii Saaren kartanon miljöössä sijaitseva opaskeskus.

Kuva Arja Ainola

Reitti on hyvin merkattu punaisilla täplillä, mutta Hunttijärven rantaviivan tuntumassa riehunut metsäkone oli onnistuneesti vienyt täplät mennessään.

Kuva Arja Ainola

Retkikoirien juomahetki.

Jyhkeä Kaatuvakallio sananmukaisesti kaatuu kohti Hunttijärveä.

Reitin varrella on nuotiopaikka ja sen yhteydessä lukossa oleva kota, puukatos sekä puucee.

Kuva Arja Ainola

Haukankierroksen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat Keuda Mäntsälän luonto-opaskoulutuksen opiskelijat.

Kiitos Arja, Leya ja Morris hienosta reittivalinnasta ja mukavasta retkiseurasta.

Country Road – take me Home

Loppumatkamme alku kohti kotia kulki Korppoosta Saariston Rengastietä pitkin.

Tie tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon ilman omaa venettä. Rengastien kulkija siirtyy saarelta saarelle välillä siltoja pitkin, välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä.

Valitettavasti aurinko laski ollessamme vasta alkumetreillä ja suurin osa reitin maisemista jäi tällä matkalla näkemättä. Ei muuta, kuin ensi kesänä (valoisan aikana) tutustumaan Saaristomeren kansallispuistoon...

Kahdentoista vuorokauden matkalla ajokilometrejä moottoripyörään kertyi yhteensä 2 750. Tämän lisäksi useita laiva-, lautta- ja lossimatkoja. Ja monta sadepäivää... Kyllä moottoripyöräily on mukavaa!

Saaristolautalla mantereelle

Saaristolautoilla pääsee mukavasti Ahvenanmaalta mantereelle. Vaikka lauttalippuja ”päästä päähän” ei voi moottoripyörälle varata etukäteen, eikä aikataulujen tulkitseminen olekaan aivan helppoa, reitti on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Eteläinen linja vie matkaajia Långnäsistä Korppoon Galtbyhyn.

Ja jonottaminen kannatti!

Matkalla saaresta toiseen näkee paljaita tuulen ja meren hiomia luotoja, saariston rikasta lintuelämää ja kimaltelevia selkiä.

Tällä kertaa oli aluksen vaihto Kökarissa ja aikaa tutustua saareen oli yli kolme tuntia.

Asukkaita täällä on 249, josta suomenkielisiä 9,8 %. Asukasluvultaan Kökars on Suomen toiseksi pienin kunta.

Nykyään Porvoossa asuva kirjailija Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarsissa. Hänelle myönnettiin vuoden 2012 Finlandia palkinto teoksestaan Jää.

Saaren korkein vuori – Flintberg – nousee 36 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuoren huiputus jäi kuitenkin tältä erää kokematta...

Roslagenin saaristo

Roslagenin saaristo ja siihen rajauttuva rannikkoalue sijaitsee Ruotsin itärannikolla Uplannin edustalla. Tukholman saariston pohjoisosa kuuluu Roslageniin, samoin osia Norrtäljen, Vaxholmin, Österåkerin ja Östhammarin kunnista.

Roslagenin alueelta löytyy pieniä kuvauksellisia saaristokaupunkeja, historiallisia nähtävyyksiä ja koskematonta luontoa. Tutustumisen arvoisia kohteita ovat Vaxholm, Norrtälje, Grisslehamn, Österåker, Öregrund ja Östhammar.

Grisslehamnista Eckerö Linjenin alus vie matkaajia kätevästi ja edullisesti kahdessa tunnissa vanhaa postisoutureittiä pitkin Ahvenanmaan Eckeröhön.

Uppsala

Uppsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja on tunnettu mm. Ruotsin vanhimmasta yliopistosta.

Asukkaita täällä on yli 200 000. Pari vuotta sitten tehtyjen tilastojen mukaan 21,4 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 16,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Suomalaisia väestöstä oli silloin noin 1,5 %.

Uppsalasta matka jatkuu seuraavana päivänä Roslagenin saariston kautta Ahvenanmaan Eckeröhön.

Götan kanava

Kahden rentouttavan vuorokauden jälkeen ”Ruotsin kehtitysalueella” – ilman netti- ja kännykkäyhteyttä – matka jatkui Uppsalaan. Ja yllätys yllätys, kännykässä näkyy taas 3G!!!

Reitti kohti Uppsalaa kulki Ruotsin poikki kulkevan Pohjanmeren Itämereen yhdistävän vesiväylän – Götan kanavan – yli. Götan kanava nousee Pohjanmerestä Götajokea Vänerniin, josta se kulkee kanavassa läpi Vätterniin ja edelleen Itämereen.

Götan kanavassa näkyy kuuluisan insinöörin Baltzar von Platenin kädenjälki. Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1810, ja se valmistui vuonna 1832. Pituutta kanavalla on 614 km.

Mellbystrand

Ilta saapuu Mellbystrandiin.

Aalborg - Tanskan paras Afterski-kaupunki

Aalborgin kaupunki sijaitsee Jyllannin niemimaalla Limvuonon etelärannalla. Aalborg on Tanskan neljänneksi suurin kaupunki Kööpenhaminan, Århusin ja Odensen. Asukkaita kaungissa on noin 102 500.

Ja laskettelijoiden/lautailijoiden iloksi täältä löytyy Tanskan parhaat Afterski-paikat.

Happy Hourkin on aika laaja käsite tässä maassa...

Tästä matka jatkuu Grenån kautta lautalla Ruotsin Varbergiin ja sieltä tuttua E20 pitkin Mellbystrandiin.

Merellinen tuulipuisto Tanskan edustalla.

Stavanger – Norjan öljypääkaupunki

Bergenistä matkamme jatkui kohti etelää ja Norjan öljypääkaupunkia Stavangeria. 

Kun Norjassa ollaan, niin muutama lauttaylitys mahtui tähänkin matkaan ...

Stavanger on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki ja tärkeä öljyteollisuuden keskus. Täällä sijaitsevat valtion öljyvirastot ja myös matkailijoita kiinnostava museo, jossa esitellään öljyn merkitystä sekä talouden että teollisuuden ja tieteen näkökulmasta.

Stavangerin satama sijatisee aivan keskustassa ja satama-alueella on useita viihtyisiä ravintoloita ja terasseja.

Stavanger sai kaupunginoikeudet vuonna 1425 ja on Jyväskylän ystävyyskaupunki. Asukkaita kaupungissa on tällä hetkellä noin 129 200.

Paikallinen nakkikioski.

Huomenna matka jatkuu Kristiansandin kautta laivalla kohti Tanskaan Hirsthalsia. Onneksi motoristit pääsivät jonon keulaan ja saivat paikat täyteen buukattuun lauttaan...

Bergenissä sataa aina!

Bergen sijaitsee Norjan länsirannikolla ja on maan toiseksi suurin kaupunki, joka on perustettu jo vuonna 1070. 1200-luvun lopulla Bergen oli yksi hansaliiton neljästä tärkeimmästä hallintokaupungista. Kauppa ja hallinto keskittyivät Bergenin keskustassa olevan lahden ympärille. Tänä päivänä asukkaita on 269 900.

Bryggenin vanhat puiset rakennukset kuuluvat nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon ja ovat yksi turistien suosimasta nähtävyydestä.

Kuuluisa kalatori Fisketorget tarjoilee merenherkkuja vuoden ympäri.

Vaijerikäyttöinen junarata - Fløibanen - vie matkaajia seitsemässä minuutissa 399 metriä korkeaan Fløyen-vuorien näköalatasanteelle.

Ulriken-vuori (643 metriä) on korkein Bergenin ympäröivästä seitsemännestä vuoresta. Sinne pääsee kätevästi gondolilla. Kuten Fløyen-vuorien huipulta myös Ulriken-vuoren huipulta löytyy näköalaravintola.

Meren ja vuoriston takia Bergen on kuuluisa siitä, että täällä sataa usein ja paljon (eli suomeksi aina). Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on noin 2 250 millimetriä.

Ensi kesänä (2014) The Tallships Races rantautuu Bergenin satamaan.

Hardangerin turistitie

Hardangerin mutkikas maisemareitti (kansallinen turistitie) tarjoaa matkaajalle Hardangervuonon luonnonkauniita maisemia; vuonoja, vuoria, vesiputouksia ja jäätiköitä.

Ja tietysti matkalta löytyy myös tunneleita ja muutamia lauttaylityksiä.

Kelluva kalanviljellyslaitos ravintoloineen.

Tie nro 13 seuraa Sørvuonon aurinkoista rantapuolta aivan Hardangerin kansallispuiston tuntumassa. Ullensvangin alue on tunnettu hedelmäviljelyistä, niinpä vuonon aurinkopuoleiset rinteet täyttyvät omena- ja kirsikkapuista. Alueen omenamehu ja -siideri on laajasti tunnettu.

Jos Suomi on tuhansien järvien maa, niin Norja taitaapi olla tuhansien vesiputousten maa. Låtekosken tuplaputous ja Steindahlsjoen putous lienevät Hardangerseudun tunnetuimpia.

Låtekosken tuplaputous.

Steindalskosken 50 metrin vesiputouksen erikoisuuksiin kuuluu, että putouksen alle pääsee pitkospuita pitkin kävellen.

”Jos mä nään lunta ni sen on oltava unta...” Mutta tällä kertaa Raappanan sanat kappaleessaan Lähdetään kauas pois eivät ihan pitäneet paikkaansa. Reitti kulkee nimittäin Folgefonnan jäätikön tuntumassa ja lumisia vuorenhuippuja näkyivät siellä täällä.

Folgefonnan jäätikkö on mantereen kolmanneksi suurin ja Folgefonnan kesähiihtokeskus tarjoaa laskettelijoille ja lautailijoille hulppeat näkymät vuonojen ja vuorten.

Hardangerin silta vihitään 17.8. tänä vuonna käyttöön. Silta on yksi maailman pisimmistä riippusilloista ja yli pääsee sekä kävellen, pyörällä että autolla. Harmi vaan, ettei vielä päästy korkkaamaan uutta siltaa. Mutta onneksi lauttayhteys pelasi ja matkaajat pääsivät turvallisesti sateiseen Bergeniin.

Mahtava olla motoristi. Kolme ajoapäivää, kolme sadepäivää... ja vielä boonuksena ylimääräinen sateinen turistipäivä Bergenissä. Jipiii!!!