Heinäkuun yhdestoista päivä isäntäväki pakkasivat reilun kahden viikon tavarat reppuun ja hyppäsivät moottoripyörän selkään. Luvassa oli seikkailumatka Itämeren ympäri.Alkumatka taittui mukavasti laivalla Helsingistä Tallinnaan ja sieltä Haapsaluun, missä oli ensimmäinen yöpyminen.
Haapsalu, joka on perustettu 1279, tunnetaan historiallisesta ja merellisestä tunnelmastaan, lämpimästä merivedestään, parantavista mutakylvyistään ja ystävällisistä asukkaistaan. Ensimmäinen Haapsalun mutakylpylä avasi ovensa vuonna 1825 ja siitä saakka Haapsalu on houkutellut kylpylänkävijoitä ympäri maailmaa.
Haapsalusta matka jatkui Hiidenmaan kautta Saarenmaalle. Kuressaarella, joka on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki, he viettivät yhden yön. Tämäkin kaupunki on tunnettu kylpylöistään ja terveydenhoitoloistaan.
Saarenmaan eteläkärki, Sörve säär, on ollut tärkeä merenkulku- ja majakkapaikka jo 1600-luvulta lähtien. Vuonna 1960 valmistunut 52 m korkea Sörven teräsbetonimajakka on yhä toiminnassa.Saarenmaalta matka jatkui takaisin mantereelle ja seuraava kaupunki olikin sitten Pärnu.
Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki, tunnetuin majoituspaikka lienee Rannahotell. Vuosina 1935-37 rakennettu hotelli on Viron funkkiksen tunnetuimpia näytteitä. Isäntäväelle kaupunki hiekkarantoineen on tullut tutuksi jo vuosia sitten koiranäyttelyiden merkeissä. Useampi kennelin koira on vuorollaan osallistunut kesäkuussa järjestettyihin Pärnun kansainvälisiin koiranäyttelyihin. Pärnu kutsutaankin Viron kesäpääkaupungiksi ja se on kesäisin suomalaisten suosima matkailukohde.
Seuraavana päivänä oli maan- ja valuutanvaihto edessä. Matka jatkui Latviaan ja Riian ohi Jurmalaan, missä isäntäväki vietti kaksi yötä.
Jurmala sanotaan olevan levon, terveyden ja harmonian kylpyläkaupunki. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kylpylät alkoivat kukoistamaan. Siihen aikaan rakennettiin myös useat terveyslaitokset, puiset pitsihuvilat ja perustettiin kylpylöiden infrastruktuurit. Jo kesällä 1950 Jurmalassa toimi 29 kylpylää ja 30 vuotta myöhemmin 105 kylpylää ja lepokotia.Jurmalan 33 km pituinen hiekkaranta on muodostunut hienosta valkoisesta kvartsihiekasta ja sanotaan olevan yksi Euroopan erinomaisimmista rannoista.
Rannalla isäntäväki viettikin aikaa, ja olihan siellä "rantataiteilijan" hiekasta tehtyä taidettakin nähtävänä.Jurmalasta matka jatkui Liepajan kautta Liettuaan ja seuraava yöpyminen oli Klaipedassa. Klaipeda, joka on perustettu vuonna 1252, on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki. Se on tunnettu mm."Svyturys"-oluestaan. Illansuussa isäntäväki kävi kahden tunnin risteilyllä tutustumassa satamakaupunkiin.
Seuraavana päivänä matka jatkui, poliisin piirtämän kartan mukaisesti, Neringin harjua pitkin Nidaan ja sieltä rajan yli Venäjälle. Rajanylitys sujui yllättävän kivuttomasti, vaikka papereiden täyttö ei aina onnistunut ensimmäisellä yrityksellä.Seuraava pysähdys oli Kaliningardissa, missä isäntäväki tutustui paikallisiin moottoripyöräilijöihin. Vaikka ei juuri yhteistä kieltä ollut, yksi moottoripyöräilijä lähti oppaaksi näyttämään tietä matkan seuraavaan määränpäähän - Mamonovaan.
Rajanylitys Puolaan oli sekin kokemus. EU-kaistaa pitkin isäntäväki ei saanut mennä, vaan nätisti täyttämään uusia lippusia ja lappusia. Emännän onneksi tullimies sentään haluaisi puhua saksaa. Siinä sitten vartuttiin ja vartuttiin 35 asteen helteessä. Tutkittiin tavaroita, otettiin valokuvia (tullimies moottoripyörän selässä) ja kysyttiin paljonko bensaa on mukana!
Vihdoin viimeinenkin rajapuomi aukesi ja matka jatkui Gdańskiin.
Gdańsk on Puolan kuudenneksi suurin kaupunki ja historiansa aikana se on kokenut kaikenlaista ja pitkän aikaa se tunnettiin Itämeren vauraimpana kaupunkina. Gdańskista alkoi niin sanottu Solidaarisuusliike, jonka johtaja Lech Walesa myöhemmin kohosi Puolan presidentiksi. Kaupungissa isäntäväki vietti pari yötä.Perinteisin teollisuudenala Gdańskissa on laivanrakennus, jossa kaupunki on kunnostautunut kautta värikkään historiansa. Sijainti Itämeren ja Veikselin yhtymäkohdan vetisessä ympäristössä takaa alan tärkeyden edelleen, vaikka perinteisten laivanrakennus-, kemian- ja elintarviketeollisuuden ohelle ovatkin viime vuosikymmeninä nousseet muun muassa erilaisten farmasia- ja teknologiatuotteiden valmistus.
Gdańskin ja Gdynian sataman kautta kulkee yli puolet Puolan ulkomaankaupasta.
Merenrosvolaivalla pitkin Motlawa-jokea isäntäväki tutustui kaupungin historiaan ja Westerplatten niemeen, josta muuten alkoi toinen maailmansota syyskuussa vuonna 1939.
Merenrosvolaivalla pitkin Motlawa-jokea isäntäväki tutustui kaupungin historiaan ja Westerplatten niemeen, josta muuten alkoi toinen maailmansota syyskuussa vuonna 1939.
Seuraava määränpää olikin sitten Swinoujscien rantakaupunki aivan Saksan rajan tuntumassa. Hotellia ei millään meinannut löytyä erittäin suositusta turistikohteesta. Mutta sitkeys palkittiin ja yösija löytyi.
Kuten kuvasta näkyy, tästäkin kaupungista löytyi upea hiekkaranta.
Seuraavana päivänä matka jatkui rajan yli Saksaan ja kohti Stralsundin historiallista kaupunkia. Kaupunki on perustettu vuonna 1234 ja on muuten Porin ystävyyskaupunki. Sieltä matka jatkui lounaan jälkeen pohjoiseen Rügenin alueelle ja sieltä Sassnitzista iltalautalla Ruotsin Trelleborgiin.
Trelleborgiin isäntäväki saapui auringonlaskun aikana.
Seuraavana päivänä matka jatkui Lundin kautta Eslöviin ja sieltä edelleen isännän sukulaisten luokse Mellbystrandiin. Siellä isäntäväki vietti kolme kokonaista päivää.
Mellbystrandin ja Skummeslövin hiekkaranta on Ruotsin pisin, yhteensä 12 km. Lauantai-iltana rannalle kerääntyivät vanhoja amerikkalaisia autoja. Yhteensä niitä oli yli sata. Mukana mahtui myös muutamia harvinaisuuksia.
Seuraavana päivänä matka jatkui Skillingarydiin saksanpaimenkoirien päänäyttelyyn - SSM 2010. Matka taittui mukavasti sateesta huolimatta. Lämmintä oli reilut 10 astetta. Sateesta huolimatta tunnelma näyttelyssä oli mahtava, eteenkin suomalaisten kesken väliluokan narttujen arvostelun aikana. Tulihan Suomeen luokanvoitto ja tämän lisäksi viiden parhaan joukossa mahtuikin peräti NELJÄ suomalaista koiraa!!! Näyttelypäivän jälkeen matka jatkui Linköpingiin ja lämpöiseen saunaan.
Seuraavana päivänä isäntäväki vietti Tukholman vanhassa kaupungissa ja kotimatka jatkui iltalaivalla Tukholmasta kohti Helsinkiä. Helsingissä aurinko ja lämmin keli ottivat heitä vastaan ja kotiin he saapuivat puolen päivän maissa heinäkuun 27. päivänä. Moottoripyörään oli kertynyt kilometrejä reilut 3 100, vaikka useampikin taival taittuikin laivalla tai lossilla. Rantaloman aikana hiekkarantojakin oli kilometrikaupalla tulleet tutuiksi.
Mutta ihme ja kumma, illalla he lähtivät taas reissuun. Tällä kertaa Porvoon ulkosaaristoon. Lossilla Pellinkiin ja sieltä pikkuveneellä emännän veljen mökille Västra Rönnskäriin.
Taisi heille jäädä matkakuume päälle...
