Vuosi päättyy!

Ja paljussa +50! Ei muuta kuin nauttimaan...
Uudenvuoden yönä taivas täyttyi raketista, myös täällä Luumäellä. Kuvan otti Saija.

Luumäellä lunta tulvillaan

Maisemat vaihtuvat ja lumilautailu muuttuu lumikenkäilyyn...Lunta Luumäellä reilut 60 cm ja pakkasta -9,5!

Lumilautailu

Lumilautailu on rennon aktiivinen alamäkilajien muoto, jonka juuret ovat rulla- ja lainelautailussa.
Lumilautailun oppiminen voi ensi alkuun tuntua kinkkiseltä, sillä liikkuminen molemmat jalat sidottuna samaan välineeseen on ihmiselle epäluonnollista. Tarvitaan siis päättäväisyyttä, sisua, yritystä ja uskallusta, mutta myös tervettä järkeä.
Lumilautailu sai alkunsa 1960-luvulla. Lainelautailu oli suuressa suosiossa ja ihmiset halusivat kokea saman tunteen myös talvella, alueilla, joissa lumi peittää maan. Eräs tarina Michiganilaisesta Sherman Poppenista kertoo, miten lumilautailu sai alkunsa lasten leikeistä.

Oli vuosi 1965 ja Poppeneilla valmisteltiin joulua. Shermanin piti keksiä lapsille jotain tekemistä, etteivät he olisi tiellä, joten hän vei heidät laskettelemaan. Valitettavasti varastosta löytyi vain yhdet minisukset. Sen sijaan, että olisivat vuoron perään laskeneet suksilla, lapset päättivät laskea molemmat yhdellä suksella. Lasten laskemista hetken katseltuaan Sherman keksi laittaa suksen päähän narun, josta pitää kiinni laskiessa. Laskeminen helpottui heti huomattavasti ja joulun jälkeen, kun lahjat oli unohdettu eivät tytöt enää tehneet muuta kuin laskivat tällä uudella keksinnöllä.
Ns. Snurferi (Snow-surfer) oli nähnyt päivänvalon. Snurferi kasvatti suosiotaan nopeasti ja Sherman alkoi valmistaa lautoja autotallissaan asuinalueen lapsille. Kysynnän kasvaessa Sherman päätti myydä laudan valmistusoikeudet suurelle lelutehtaalle.

Tulevina vuosina lautoja myytiin satoja tuhansia. Snurferi oli kuitenkin lelu ja varsinaisesti lumilauta sai alkunsa 1960-luvun lopulla järjestetyistä Snurfer-kilpailuista. Kilpailuihin otti osaa eräs nuori mies nimeltä Jake Burton. Tehdäkseen laskemisesta huimissa vauhdeissa entistä helpompaa, hän päätti asentaa Snurferiinsa alkeelliset siteet. Tämä keksintö teki Jakesta ylivoimaisen muihin nähden.

Lumilauta oli tehnyt aimo harppauksen kohti nykyistä muotoansa ja Jake Burton tunnetaan nykyään maailman menestyneimmän lautamerkin, Burton snowboardsin perustajana. Näin kerrotaan Wikipediassa lajin historiasta.

Kun Jomppa tietää, niin sinäkin tiedät

Vuonna 1957 hankittiin Rukalle ensimmäinen hiihtohissi. Hissi toimi ns. pendeliperiaattella, kun vetolaite laskijoineen oli saatu ylös, hissi pysäytettiin. Sen jälkeen ensimmäinen vetolaite matkasi alas ja toinen pari nousi ylös.

Hissiradan pituus oli noin 310 metriä, josta nousua lähemmäs 200 metriä. Aikaa nousuun meni noin minuutti 20 sekuntia.

"Mutkamäenlaskua" oli kuitenkin Rukalla harrastettu jo vuodesta 1954 kerrotaan Rukan 50-veehistoriikissa.

Tänä päivänä hissejä Rukalla on yhteensä 20 ja rinteitä 30 ja suksibussi kulkee kerran tunnissa.Samasta historiikista saadaan myös lukea miten 1950-luvulla mutkamäenlaskijat tamppasivat pitkää hikistä matkaa ylös tunturiin. Tarpeeksi tampattuaan ja laskettuaan joukko keitteli kahvit, joi mehunsa ja söi eväänsä ja suuntaisi takaisin kylälle.

Jos ei ollut omaa tai kaverin kyytiä ja jos ainoa postiauto oli jo mennyt, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nykäistä reppu selkään ja heittää päivän päätteeksi reipas 30 km hiihtolenkin takaisin kotiin.

Herää kysymys: Kuinka moni nykyään valittaa, kun suksibussi on pari minuuttia myöhässä tai jos hotellilta tai kämpältä pitää kävellä 150 metriä ennen kuin pääsee hiihtohissille.

Maamme ensimmäinen laskettelurinne raivattiin kuitenkin jo vuonna 1934 Bad Grankullan maille Kauniaisiin, jossa myös pidettiin ensimmäiset mutkamäenlaskukilpailut. Siihen aikaan alaspäin tultiin kuka milläkin tyylillä - rohkeus oli ehkä paras opettaja. Suomeen mutkamäenlasku tuli Kanadasta.

Aurinko paistaa

Rukalla aurinko paistaa ja pakkasta ylhäällä -8 astetta ja alhaalla reilut -20! Lunta 30 cm!

Joulusauna

Sauna vakiintui suomalaiseen kulttuuriin jo yli 2 000 vuotta sitten. Keskiajalla saunat olivat yleisiä koko Euroopassa, mutta eurooppalainen saunaperinne katkesi pelkoon tautien leviämisestä. Intiaanit käyttivät saunaa jo ennen nykyistä ajanjaksoa.
Joulusauna on suomalaisen joulunajan perinne. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunan lämmitys aloitettiin ajoissa, usein jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät saunoa valoisana aikana.Niinpä isäntäväki kävi jouluaattona Jerisjärven savusaunassa ja avannossa. Savusaunan löylyt olivat kuulemma mahtavat ja avantokin piristi mukavasti.

Tänään matka jatkui Sodankylän ja Kemijärven kautta Rukalle. Rukallakaan ei ole lunta kuin vaivaiset 30 cm ja pakkasta reilut -14 astetta.

Levillä rinteet huippukunnossa

Tänään aurinko näyttäytyi Levitunturilla. Rinteet ovat huippukunnossa, pakkasta alle -10 ja luonnonlunta noin 30 cm. Mahtavaa!

Leppoisaa Joulunaikaa

Vuoden pimein päivä

Tänään on vuoden pimein päivä ja Pohjois-Suomessa aurinko ei nouse lainkaan.

Levin joulutorin puiset myyntikojut sekä jouluvalot luovat kuitenkin iltahämärässä Leville jouluista tunnelmaa.Lunta tällä hetkellä 30 cm ja pakkasta reilut -10 astetta.

Kiinalaiset toivat jäänveisto-osaamisensa Eurooppaan

Levi on tällä hetkellä yksi maailman jää- ja lumirakentamisen keskipiste. Levillä on ensimmäinen eurooppalainen jääpuisto, jonka kiinalaiset jäätaiteilijat ovat rakentaneet. Suuri jääpuisto Icium Wonderworld of Ice on valmistunut Levin kisakeskuksen alueelle. Jäämaailman rakennusmateriaaleina ovat lumi ja jää. Tunnelmaa tehostetaan led-valoilla.Itse Joulupukkikin löytyi jääpuistosta! Ja jos jano yllättää, voi nauttia Carlsbergin olutta. Vaikka suoraan jääpullosta!

Puiston rakentamisessa on ollut 60 kiinalaista jäärakentamisen asiantuntijaa ja Levin noin hehtaarin kokoinen jääpuisto on valmistunut kuukauden työskentelyn aikana.

Snow is falling all around me

Tänään saatiin lukea Helsingin uudesta lumiennätyksestä. Pyryt olivat tehneet Helsingistä poikkeuksellisesti Suomen lumisimman paikkakunnan. Kaisaniemessä lumen syvyys rikkoi yli 70 vuotta vanhan ennätyksen joulukuun alun lumimääristä. Eilen illalla lunta oli Kaisaniemessä 49 cm.

Helsingin Kumpulassa taas oli ilmatieteen laitoksen mukaan lunta yhteensä 51 cm. Myös Porvoossa lunta on 50 cm. Lapissa sen sijaan on huomattavasti vähemmän lunta. Esimerkiksi Levillä ainoastaan vaivaiset 30 cm.

Eilisen lumipyryn aikana Luumäen mökkipihalle oli ilmestynyt traktori. Tarkemmin katsottuna takaalta löytyi myös lumilinko.Mutta kaikkien harmiksi traktori ei vaan enää suostunut yhteistyöhön...

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Jos ei vesiputket ole jäässä, niin maakuntaviirin kiinnitys on jäätynyt kiinni lipputangon valonuppiin.

Näin meidän perheessä nimittäin on käynyt. Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi lippu jäi tänä vuonna nostamatta salkoon...

Pois alta...

...täältä tullaan! Chili-koira nauttii aurinkoisesta pakkaspäivästä.

Vaan lämmittäjä puuttuu...

Lunta Luumäellä reilut 15 cm ja pakkasta -18 astetta.
Ja avantouintikausi korkattu!

Lautailukausi korkattu

Viikonloppuna isäntäväki kävi hakemassa vauhtia ja tuntumaa lasketteluun Kaprunin jäätiköltä Itävallassa.

Matkan varsinainen määränpää oli Salzburgin osavalitoon kuuluva idyllinen alppikylä Bad Gastein.

Bad Gastein sijaitsee keskellä Hohe Tauernin kansallispuistoa 1 000 metriä meren pinnan yläpuolella. Luonnonpuiston alueeseen kuuluu myös Itävallan korkein vuori Grossglockner, 3 798 metriä merenpinnan yläpuolella. Hohe Tauernin luonnonpuisto on muuten Keski-Euroopan suurin.

Hiihtokeskuksestaan ja kylpylöistään tunnettu Bad Gasteinin 5 500 asukkaan pikkukaupunki tarjoaa aktiiviurheilua itävaltalaisessa vuoristoidyllissä. Kesäisin Gasteiner-laakso tarjoaa loistavat mahdollisuudet vaellukseen.

Bad Gasteinissa on poikkeava arkkitehtuuri verrattuna muihin Itävallan alppikohteisiin. Suurin osa alueen kivirakennuksista on rakennettu vuosina 1850–1930, ja ne edustavat osittain nykyaikaa ja jugendia. Hieno, yli 200 metriä korkea vesiputous ja Grand Hôtel de l’Europe, kansainvälisine kasinoineen ovat keskustan maamerkkejä.

Matkatoimistojen mainosten mukaan Bad Gastein on yksi Itävallan suosituimmista hiihtokohteista. Stubnerkogelin uuteen hissijärjestelmään on viime vuonna investoitu yli 16 miljoonaa euroa. Hiihtoalueella sijaitsee myös Euroopan korkein riippusilta. Pituutta sillalla on komeat 140 metriä.

Tällä kertaa lumiraja oli vielä hyvinkin korkealla vuoristossa ja koko hiihtoalue oli sen takia kiinni, joten ei muuta kuin bussilla läheiselle Kaprunin jäätikölle laskettelemaan ja lautailemaan.

Kaprun on Zell am Seen ohella yksi Itävallan tunnetuimmista ja kauneimmista hiihtokohteista. Läheinen Kitzsteinhornin jäätikkö 3 208 metrin korkeudessa on yksi korkeimmista jäätiköistä Alpeilla. Siksi Kaprunissa onkin erinomaiset edellytykset hiihtoon ympäri vuoden.

Ei muuta, kuin mäkeen...

Viragoperhe kasvaa

Tänään emännälle hankittiin ikioma moottoripyörä! Ei muuta, kuin apupyörät kiinni ja menoksi...

Karhun jäljillä

Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin. Se on ollut muinaissuomalaisille pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin. Karhun tärkeästä asemasta menneen ajan suomalaisten sielunmaisemissa kertoo jo sekin, että lajille on kielessämme yli kaksisataa erilaista nimitystä. Tuttua nimityksiä ovat nalle, otso ja mesikämmen.

Tänään emäntä näki lähimaaston lenkkipolulla tuoreita karhunjälkiä.
Jäljistä päätellen liikkeellä oli ollut emo ja ainakin pari poikasta.
Mutta olihan kuulemma hirvimiehet viikonloppuna nähneet emokarhun ja kolme pentua...

Lumi peittää maan

Tämän päivän iltapäivälehdistä saimme lukea öisestä lumikaaoksesta. Huonoin sää ulottuu Mikkelistä ja Heinävedeltä itään, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalan eteläosiin asti.
Puita ovat kaatuneet kovan tuulen ja raskaan lumisateen vuoksi. Ne ovat myös katkoneet sähköt yli 10 000 ihmiseltä.
Onneksi Luumäellä puut ovat pysyneet pystyssä ja lunta pari kolme senttiä. Öisestä kaaoksesta ei tietoakaan...

Lumipyryä

Tänään Luumäellä satoi ensilumi.
Ei muuta, kuin pihatietä hiekoittamaan...

Syksyn ensimmäinen pakkasyö

Viime yönä lämpötila kävi Luumäellä reilusti pakkasen puolella. Toivottavasti pakkanen antoi hirvikärpäsille kyytiä...

Ruskaretkellä pohjoisessa

Viikko sitten isäntäväki ja koirat suuntasivat auton-nokan jälleen kerran kohti Lappia. Vauhtia Ruskaretkelle he hakivat Rukan kautta. Siellä he Pola-koiran kanssa tutustuivat Julma-Ölkyn rantamaisemiin.Julma-Ölkky on suurin kolmesta Suomessa olevasta maan halkeamaan syntyneestä kanjonijärvestä. Julman Ölkyn synty ajoittuu yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen maapallon pinnan muodostumiseen. Järven pituus on noin kolme kilometriä ja leveys kapeimmalla kohdalla noin 10 m. Sen syvyys on 50 m. Kallioiden korkeus korkeimmalla kohdalla on noin 50 m.Julman-Ölkyn kiertää noin kymmenen kilometrin pituinen kävelyreitti (Ölökyn Ähkäsy), jonka kävelemällä saa jonkinlaisen kuvan kanjonijärven komeudesta.Pola-koira selvisi erittäin hyvin, vaikka se olikin vasta puolitoista viikkoa sitten tullut "pentulomastaan" Karjaalta.

Rukalta matka jatkui kohti Kilpisjärveä. Matkalla isäntäväki ajoi Pelkosenniemen kunnan läpi, jonka torilla komeilee Andy McGoyn patsas.Kilpisjärvelle matkaajat saapuivat sopivasti illansuussa, niin että he ehtivät nauttia rantasaunasta ja Kilpisjärven kirkkaasta ja raikkaasta vedestä.Kilpisjärvi on muuten Enontekiön kunnan pohjoisin kylä ja rajapiste Norjaan mentäessä. Etäisyys Jäämerelle tietä pitkin on vain 50 kilometriä. Kyläkorkeus on noin 500 metriä ja kylää reunustaa Kilpisjärvi ja toisella puolen mahtava Saanatunturi. Kaikki Suomen yli 1000 metriset huiput löytyvät Kilpisjärven seudulta.Seuraavana päivänä oli sitten vaellusmatka Mallan luonnonpuistossa kolmen valtakunnan rajapyykille. Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonpuisto. Malla suojeltiin suojelualueena vuonna 1916, ja luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km2.
Alkumatka taittui mukavasti Malla-laivalla pitkin Kilpisjärveä. Puolen tunnin laivamatkan jälkeen seurasi kolmen kilometrin vaellus kolmen valtakunnan rajapyykille. Matkanjohtajana toimi Chili-koira.Sieltä 12 km reitti jatkui tuntureiden yli kohti Kilpisjärven retkeilykeskusta. Matkalla vaeltajat saivat nauttia mahtavasta ja ällistyttävän avarasta Tunturi-Lapin luonnosta.Chili-koira pääsi kosketukseen tunturisopuleihin ja tietysti nähtiin myös poroja. Tunturisopuli on kuuluisin Lapin vaeltavista eläimistä. Se on pieni kellanruskea mustaraidallinen karvapallo, joka painaa noin 30 - 100 grammaa ja on noin 7 - 15 cm pitkä.Matkan viimeinen etappi oli sitten Karpan mökki Jerisjärvellä ja Ylläs-Pallastuntureiden kansallispuisto. Pola-koira pääsi emännän kanssa tutustumaan poroihin vaellusretkellä Rauhalasta Keimiöjärven tuvalle. 15 km reitti taittui mukavasti kolmessa ja puolessa tunnissa! Taisi tulla uusi "rataennätys".Illansuussa koko porukka lähti vielä Chili-koiran kanssa Keimiöjärven tuvalle makkaranpaistoon.

Seuraavana päivänä he viettivät sitten taas vaihteeksi tien päällä aamu yhdeksästä ilta myöhään.

Kilometrejä autoon kertyi kuuden päivän aikana yli 2 800. Kolmen päivän aikana käveltyjä kilometrejä vaellusreittejä pitkin emännälle kertyi 52, isännälle 35, Pola-koiralle 27 ja Chili-koiralle 25. Mutta kävihän auto Suomen maanteiden korkeimmalla kohdalla - 565,8 metriä merenpinnasta. Kohta sijaitsee Muotkatakassa valtatiellä 21 reilut kymmenen kilometriä ennen Kilpisjärveä.