Taalon hissin yläasema kirpakassa pakkas-säässä. Matkaa ala-asemalle noin 1300 metriä ja korkeuseroa 290 metriä. Luonnonlunta Levillä noin 50 cm.
Palovartijan ravintola lumipyryn jälkeen. Ravintola sijaitsee lähes Levin huipulla Gondolihissin yläasemalla. Levin nettisivujen mukaan kyse on vanhasta Palovartijan majasta, joka ihan oikeasti on ollut tuossa käytössä 1960-70-luvuilla. Ravintolan terassilta on kuulemma huikeat näkymät Aakenus-Ylläs-Kätkä -suuntaan...
... ja jonakin aamuna ennen sarastusta huomaat että musta aurinko nousee, laulaa Juice Leskinen kappaleessaan Musta aurinko nousee.
Ja näin se aurinko Rukalla laskee... Huomenna matka jatkuu kohti Lappia ja Levin tunturimaisemia.
Täysikuu ja pakkasta viitisen astetta. Luumäellä järvi on jäässä ja avantouintikausi jatkuu!
Luumäellä avannosta ei jäänyt kuin hyviä muistoja. Jäät ovat sulannet ja järveen pääsee taas uimaan. Tänään emäntä löysi metsästä pieniä kanttarellinalkuja.
Ei muuta, kuin sienikori esiin ja luontoon sienestämään...
Viikonloppuna isäntäväki teki pikaisen saunaremontin. Vanha, jo osittain sortunut, sisäkatto purettiin ja kostuneiden villojen tilalle laitettiin uudet villat ja lopuksi uusi kiiltävä tinapaperi. Uusi panelikatto kuulemma tehdään vasta ensi kesänä.
Joten, saunotessa olo on kuin kiuasmakkaralla foliopussissa...
Mutta onneksi he eivät sentään paikanneet kattoa jeesusteipillä, niin kuin Silja Euroopaa, iltapäivälehtien mukaan, oli paikattu.
Maisemat muuttuvat...
Marraskuun kunniaksi Pavunkylässä järvi on jäässä ja sunnuntaina avantouintikausi korkattiin.
Tohtori.fi koko perheen terveyden tietolähteen mukaan säännöllinen avantouinti vaikuttaa monin tavoin terveyttä kohentavasti, vaikka kaikkia väitettyjä terveysvaikutuksia ei tutkimusten valossa ole pystytty todistamaan. Yleisesti kansan keskuudessa avantouinnin on esitetty vaikuttavan positiivisesti mm. parantamalla kylmänsietoa, vireystilaa, mielialaa ja unen laatua, poistamalla särkyjä ja kolotuksia, vähentämällä hengitystieinfektioita ja kohentamalla yleistä terveydentilaa. Avantouinnista, kuten mistä tahansa liikuntaharrastuksesta, saa parhaan hyödyn irti säännöllisellä harjoittelulla.
Eli ei muuta, kuin avantoon polskuttelemaan...
Kuunvaihde on muutenkin ollut kiireinen, kun emäntä kävi taas kerran joogakurssilla. Tällä kertaa oli Lappeenrannan Astangajoogakoulussa tarjolla alkeisjatkoa. Mukavasti tuli uusia ensimmäisen sarjan istuma-asanoita opittua. Ja tietysti pääseisontakin treenattiin. Kuulema hän on jo ohjaajien mielestä valmis mysore-harjoitukseen...
Luumäellä lumi peittää maan ja rantavesi on jo jään peitossa. Veneen nosto taitaa olla ajankohtaista...
Viikonloppuna Luumäen sauna alkoi isäntäväen harmiksi pahasti muistuttamaan jatkuvaa lämmitteistä savusaunaa. Ei muuta, kuin isäntä saunankatolle nuohoamaan savupiippua ja emäntä tiskiharjalla nuohoamaan kiuasta. Ja saivathan ne kiukaan vetämään.
Jos ei se emäntä nuohoa netissä, niin se näköjään nuohoaa savupiipussa...
Luumäen luonto lokakuisessa auringonpaisteessa.
Olostunturi auringonlaskussa.
Viikonloppuna emäntä oli Vaasassa kuvaamassa saksanpaimenkoiria. Sää suosi sekä näytteilleasettajia että kuvaajaa, mutta mainostaahan Vaasa itseään Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi!
Koiramäärä ei tällä kertaa ollut päätä huimaavaa, ainoastaan 56 aikuista koiraa ja 35 pentua oli ilmoitettu näyttelyyn. Tunnelma näyttelyssä oli sen sijaan kansainvälisen leppoisa sekä kehässä että kehän laidalla.
Emännän Fitness Pilatesharrastus on kuunvaihteessa vaihtunut Astangajoogaan.
Astangajooga on liikunnallinen joogamuoto, jossa hengitys sitoo asennot kokonaisuudeksi, yhdeksi liikesarjaksi. Tätä menetelmää kutsutaan vinyasaksi ja se on asentoharjoituksen perusta. Voimakas liikkeitä rytmittävä ujjayi -hengitys synnyttää kehossa lämmön ja hikoilun, joka puhdistaa kehoa kokonaisvaltaisesti. Ujjayi -hengityksen lisäksi kehon hallinnan ja mielen keskittämisen apuna harjoituksessa ovat bandhat eli lihaslukot sekä dristit eli katseen kohdistuspaikat.
Näin kerrotaan Lappeenrannan Astangajoogakoulun sivuilla. Alkeiskurssin hän suorittikin juuri Lappeenrannassa kyseisessä koulussa.
Aika näyttää, minkälainen joogini emännästä kehittyy. Aurinkotervehdyksestä hän joten kuten selviää, mutta vielä on pitkä matka "saunasolmuun", eli Yoganidrasanaan...
"Vielä on kesää jäljellä" on Mamban vuonna 2002 levitetty kesähitti. Mutta kun katsoo ikkunasta ulos on vaikeata uskoa Tero Vaaran sanoihin - vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...
Emännän uusin aluevaltaus kesällä oli moottoripyöräilyä. Isäntähän kokeili lumilautailua menneenä talvena, ja nyt oli sitten emännän vuoro ajaa mooottoripyörällä... Onneksi hän selvisi siitä ehjänä ilman pahempia "pökkelökäännöksiä"
Perinteisellä moottoripyörälomalla he kävivät Ruotsin päänäyttelyssä ja Mellbystrandissa isännän sukulaisia moikkaamassa. Kotimatkalla mottoripyörän rekisterikilpi otti lopputilin ja jäi ihailemaan Vätternin kauniita rantamaisemia. Mutta menoa ja rajanylityksiä se ei haitannut...
Isäntäväki kävi viime viikon perjantaina Helsingin edustalla purjehtimassa brigantiini Mary Annilla. Sää suosi purjehtijoita. Tuuli sen verran, että he pääsivät oikein purjehtimaan.
Matkalla isäntäväksi sai vuorollaan myös toimia ruorimiehenä. Kapteenin opastuksella emäntä ohjasi jopa merellisen Helsingin itäisen lukon - Hevossalmen - läpi! Olihan purjealuksella pituutta 23 metriä ja leveyttä 6,4 metriä. Taisi olla aika kärsivällinen kapteeni...
"On maailmassa monta ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa." Näin kirjoitti Marjatta Pokela tunnetun lastenlaulun sanoissaan.
Miksi yöpakkanen muuttuu keväällä hallaksi ja mihin katoavat koiras-sorsat kesäksi...
J
äät ovat lähtenyt järvestä, laituri on käännetty ja vapun kunniaksi venekausi korkattu! Koiratkin ovat jo käyneet uimassa, puhumattakaan emännästä.
Trumpetinsoittaja-joutsenet lentelevät, kuikat huutavat ja sorsat pulikoivat rantavedessä. Vaikka käki onkin Pohjois-Karjalan maakuntalintu se kukkuu myös iltaisin innokkaana Etelä-Karjalassa. Käki onkin yleinen koko maassa, mutta se yhdistetään usein Karjalaan. Kukuntansa ja pesintätapansa vuoksi käki on myös lintu, johon on liitetty paljon taruja ja uskomuksia.
Ensimmäinen maastopalo riehui huhtikuun loppupuolella aivan isäntäväen mökin rajalla heidän ollessaan matkalla Leviltä kohti etelää. Onneksi naapuri oli kotosalla ja hälytti pelastulaitoksen palomiehet paikalle.
Muistoksi tällä kertaa metsään jäi vain "musta aukko".
Viime lauantaina emäntä ja koirat matkustivat taas kerran viikoksi Lappiin lautailemaan.
Sunnuntaina tuntureissa riehui poikkeuksellisen kova tuuli. Myrskyn takia iltapäivällä vain murto-osa Levin hiihtohisseistä oli enää käynnissä.
Onneksi tällä kertaa ei puita kaatunut koirakärrin päälle, vaikka niitä menikin nurin Rakkavaaralla.
Myrskyn jäljiltä osa rinteistä oli alkuviikolla enemmän tai vähemmän täynnä oksia, risuja ja naavaa. Mutta onneksi aurinko on joka päivä näyttäytynyt ja rinteet ovat yöpakkasten ansiosta säilyneet kovina ja lumisina.
Ja kävihän emäntä Tonin kanssa Hullun Poron Areenalla mökkinaapurin, Pelle Miljoonan, keikallakin. Keikka oli kuulema mahtava, vaikka yleisöä olisi mahtunut enemmänkin. Mutta ensi vuoden helmikuussa tulee uusi keikka Leville..., niin se naapuri kertoi!
Luonnonlunta Levillä tällä hetkellä noin 45 cm.
Aika näyttää, koska koirat alkavat lautailla...
Viikko vierähti taas lumilautaillen ja lasketellen Lapin tunturimaisemissa. Levillä rinteet olivat huippukunnossa ja aurinko paistoi lähes joka päivä. Lunta Lapissa oli vieläkin reilut 60 cm.
Loman päätteeksi isäntväki kävi JerisSpa:ssa savusaunassa ja uimassa 25 metriä pitkässä valaistussa avannossa, jossa on muuten kilpailtu myös avantouinnin maailmanmestaruudesta.
JerisSpa on erähenkinen kylpylä, joka sijaitsee Jersijärven rannalla, aivan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston äärellä Keimiötunturin juurella.
Jerisjärven maastossa emäntä kokeili myös lumikenkäkävelyä - toki vaan kelkkauralla. Eikä hän millään pysynyt Polan vauhdissa...
Isäntäväki sai viime viikolla kokeilla tankilla ajamista Koskenkylän maastossa. Talvitapahtuman jälkeen he pakkasivat koirat ja uudet hiihtovarusteet autoon ja suuntasivat auton-nokan kohti Lappia.
Lunta Levillä oli yllättävän vähä, luonnonlunta reilut 70 cm ja monissa rinteissä jo hiekkaa esillä. Muutama aurinkoinenkin päivä sattui loman aikana ja pakkasta oli kylmimmillään 19 astetta.
Loman päätteeksi he kävivät vielä Pallastunturilla laskettelemassa. Tunturin huippu oli sumun peitossa eikä he päässeet ihailemaan tunturimaisemia, suksenkärjet he sentään juuri ja juuri erottivat lasketellessaan rinnettä alas...
Vuosi on vaihtunut ja isäntä kokeili Rukalla kirpakassa pakkas-säässä lumilautailua. Hiihdonopettajan johdolla hän tutustui selkä- ja vatsakäännöksen taikaan. Myös se kuuluisa "pökkelökäännös" tuli matkan varrella tutuksi.
Onneksi isäntäväki ei ollut Saaruan tuolihississä kun se sanoi sopimuksensa irti ja matkustajat jäivät puoleksi toista tunniksi jumiin hissiin.
Taalon hissin yläasema kirpakassa pakkas-säässä. Matkaa ala-asemalle noin 1300 metriä ja korkeuseroa 290 metriä. Luonnonlunta Levillä noin 50 cm.
Palovartijan ravintola lumipyryn jälkeen. Ravintola sijaitsee lähes Levin huipulla Gondolihissin yläasemalla. Levin nettisivujen mukaan kyse on vanhasta Palovartijan majasta, joka ihan oikeasti on ollut tuossa käytössä 1960-70-luvuilla. Ravintolan terassilta on kuulemma huikeat näkymät Aakenus-Ylläs-Kätkä -suuntaan...
... ja jonakin aamuna ennen sarastusta huomaat että musta aurinko nousee, laulaa Juice Leskinen kappaleessaan Musta aurinko nousee.
Ja näin se aurinko Rukalla laskee... Huomenna matka jatkuu kohti Lappia ja Levin tunturimaisemia.
Luumäellä avannosta ei jäänyt kuin hyviä muistoja. Jäät ovat sulannet ja järveen pääsee taas uimaan. Tänään emäntä löysi metsästä pieniä kanttarellinalkuja.
Viikonloppuna isäntäväki teki pikaisen saunaremontin. Vanha, jo osittain sortunut, sisäkatto purettiin ja kostuneiden villojen tilalle laitettiin uudet villat ja lopuksi uusi kiiltävä tinapaperi. Uusi panelikatto kuulemma tehdään vasta ensi kesänä.
Marraskuun kunniaksi Pavunkylässä järvi on jäässä ja sunnuntaina avantouintikausi korkattiin.
Luumäellä lumi peittää maan ja rantavesi on jo jään peitossa. Veneen nosto taitaa olla ajankohtaista...
8.10.2009 oli meidän perheessä historiallinen päivä. Isäntä täytti pyöreät 50 vee ja juhlan kunniaksi lippu oli salossa kun rakennustarkastaja kävi Luumäen uutta mökkiä tarkastamassa. Lopputarkastus hyväksyttiin ja mökkiprojekti on saatettu valmiiksi. Samana päivänä tuli muuten kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun isännän vanhemmat hankkivat paikan.
Isäntäväki valmiina vastaanottamaan vieraita.
Sisko ja sen veli tanssimassa.
Siellä isäntä pääsi toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa - Pieni Karhunkierros tuli kierrettyä.
Maisemareitiksi kutsutun 12 kilometrin päiväreitin varrella vaeltaja pääsee ihastelemaan upeaa Oulangan luontoa: kuohuvia koskia, jyrkkiä kallioita ja suojaisia metsiä.
Metsähallituksen nettisivujen mukaan Pieni Karhunkierros sopii suhteellisen hyväkuntoisille, koska nimestään huolimatta reitti on varsinainen kuntopolku. Kiviset, kuluneet polut ja jyrkät nousut antavat kulkijalle haasteita.
Niinpä Chili-vaeltaja otti taukopaikalla pienet päiväunet...
Siinä missä muut harrastavat sauvakävelyä meidän piirissä harrastetaan hauvakävelyä.
Niinpä emäntä kiipesi Pallastuntureiden Taivaskeron (807 m) huipulle ja jatkoi siitä seuraavalle kerolle ja laskettelurinnettä alas. Matkaa yhteensä noin 6 kilometriä.
Seuraavana päivänä oli sitten vaellusretki Keimiöjärvelle ja takaisin Rauhalaan. 15 kilometrin matkalla vaeltajat törmäsivät Polan iloksi jälleen kerran poroihin... Olihan niitä jo näyty aamulla mökin pihapiirissä.
Illalla he ehtivät vielä käydä Essi-koiran kanssa ihailemassa rantaruskaa Jerisjärven rannalla.
Viikonloppuna emäntä oli Vaasassa kuvaamassa saksanpaimenkoiria. Sää suosi sekä näytteilleasettajia että kuvaajaa, mutta mainostaahan Vaasa itseään Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi!
"Vielä on kesää jäljellä" on Mamban vuonna 2002 levitetty kesähitti. Mutta kun katsoo ikkunasta ulos on vaikeata uskoa Tero Vaaran sanoihin - vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...
Isäntäväki kävi viime viikon perjantaina Helsingin edustalla purjehtimassa brigantiini Mary Annilla. Sää suosi purjehtijoita. Tuuli sen verran, että he pääsivät oikein purjehtimaan.
"On maailmassa monta ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa." Näin kirjoitti Marjatta Pokela tunnetun lastenlaulun sanoissaan.
Muistoksi tällä kertaa metsään jäi vain "musta aukko".
Viikko vierähti taas lumilautaillen ja lasketellen Lapin tunturimaisemissa. Levillä rinteet olivat huippukunnossa ja aurinko paistoi lähes joka päivä. Lunta Lapissa oli vieläkin reilut 60 cm.
Jerisjärven maastossa emäntä kokeili myös lumikenkäkävelyä - toki vaan kelkkauralla. Eikä hän millään pysynyt Polan vauhdissa...
Isäntäväki sai viime viikolla kokeilla tankilla ajamista Koskenkylän maastossa. Talvitapahtuman jälkeen he pakkasivat koirat ja uudet hiihtovarusteet autoon ja suuntasivat auton-nokan kohti Lappia.
Luumäellä hiihtokausi on korkattu ja kuten kuvista huomaa myös Chili-koiralla menee lujaa.
Viikonloppuna isäntäväki teki vaihteeksi polttopuita ja kantoivat oksia ja risuja järven jäältä pihalle.
Jos ei tuuli kaada vanhoja pihakoivuja, niin isäntäväki pyytää naapuria kaatamaan niitä. He taitavat tykätä polttopuiden teosta...
Vuosi on vaihtunut ja isäntä kokeili Rukalla kirpakassa pakkas-säässä lumilautailua. Hiihdonopettajan johdolla hän tutustui selkä- ja vatsakäännöksen taikaan. Myös se kuuluisa "pökkelökäännös" tuli matkan varrella tutuksi.
